Rakastatko Jumalaa?

12.05.2012

Alkuun Jeesuksen sanat:
Luuk. 16:15. Ja hän sanoi heille: “Te juuri olette ne, jotka teette itsenne vanhurskaiksi ihmisten edessä, mutta Jumala tuntee teidän sydämenne; sillä mikä ihmisten kesken on korkeata, se on Jumalan edessä kauhistus.”
Kun me ensisijaisesti tavoittelemme ihmisten kunniaa ja arvonantoa, niin kyllä joudumme jumalallisen totuuden hylkäämään ja jalkoihimme polkemaan. Ihmiset arvostavat asioita, joita Jumala ei lainkaan arvosta: Inhimillistä viisautta, voimaa, sitkeyttä, sisua, rohkeutta, vaivannäköä, uurastusta, sotasankaruutta, taitoa, virkaa, asemaa…

Jumalalle tottelematon uskovainenkin arvostaa kaikenlaisia suorituksia ja asioita, joita uskovaisten yleensä ajatellaan arvostavan: Raamatun lukua, rukousta, paastoa, oikeaoppisuutta, oikeaa seurakuntaa, ahkeruutta, vaivannäköä, köyhien auttamista.

Kummatkin tavoittelevat ihmisten kunniaa ja pyrkivät sitä saamaan ihmisten suorituksia korostamalla. Jos sinä todella uskot Jumalaan ja Hänen huolenpitoonsa, niin kaikki nuo ihmissuoritusten ja ihmistekojen korostukset loppuvat elämässäsi. Miksi korostaisit sellaista, mikä on täydellisen tarpeetonta todella Jumalan huolenpitoon ja hyvyyteen luottavalle ihmiselle? Esimerkkejä:

Rukoilet, koska:
Sak. 12:10. Ja minä vuodatan Daavidin suvun päälle ja Jerusalemin asukasten päälle armon ja rukouksen hengen. Tällöin rukous on mitä helpointa, luonnollisinta ja ihaninta, koska rukoilet Jumalan Hengen vaikutuksesta. Ei siinä tule mieleenkään rukoilla kaavamaisia rukouksia… Joka tapauksessa rukouksen tulisi lähteä oikeasta ja todellisesta tarpeesta. Jos rukouksesta tulee työtä tai suorittamista, niin ollaan kyllä pahasti sivuraiteilla. Kyllä elävä rukous on ikäänkuin tulisi ruokapöytään hyvää ruokaa syömään. Jumalan tahto on muutenkin, että kaikki meidän toimintamme tapahtuisi ilosta ja nautinnosta käsin.

Ylistät, koska:
Ps. 40:4. Hän antoi minun suuhuni uuden virren, kiitoslaulun Jumalallemme. Sen näkevät monet ja pelkäävät ja turvaavat Herraan. Kun Jumala täyttää sinun “maljasi” ylitsevuotavasti, niin kyllä alat Häntä ylistää – se on silloin suurin ilosi. Ilosi vain lisääntyy ylistäessäsi. Varmaan todella monet vahvistavat saman: Yksinkertaisesti mikään ei ole sen suloisempaa ja riemullisempaa kuin ylistää Jumalaa Hengessä.

Autat köyhiä, koska:
Se on sinulle pelkkä suuri ilo vain. Jos me todella syvästi uskomme Jumalaan, niin on äärettömän tyhmää olla kitsas. Jumalan antimet ovat niin sanoinkuvaamattomat, että meillä on suuri halu vain antaa ja antaa, koska Jumala voi sen vielä miljoonakertaisesti maksaa meille takaisin. Rikkauden tavoittelu on kaikkein suurinta tyhmyyttä mitä olla voi – kuoleman jälkeen joka-ainoa tajuaa sen, ettei todellisuudessa mitään omistanutkaan. Ainoa todellinen rikkaus on Jumalan tuntemista: se kestää tässä ajassa ja tulevassa. Mahtanetko olla todella rikas?

Mitä enemmän ajattelet ihmisten arvonantoa, sitä vähemmän näet Jumalan ihanuutta ja hyvyyttä! Sen tähden sinä olet niin vähän Jumalan iloa kokenut! Jumalan ääretön ilo on tarjolla täysin ilmaiseksi ja sinä torjut sen ihmiskunnian tavoittelemisen tähden. Ei ihme, jos elämäsi on tyhjää ja tarkoituksetonta.

Jeesuksen sanat Efeson seurakunnalle:
Ilm. 2:2. Minä tiedän sinun tekosi ja vaivannäkösi ja kärsivällisyytesi, ja ettet voi pahoja sietää; sinä olet koetellut niitä, jotka sanovat itseänsä apostoleiksi, eivätkä ole, ja olet havainnut heidät valhettelijoiksi;
3. ja sinulla on kärsivällisyyttä, ja paljon sinä olet saanut kantaa minun nimeni tähden, etkä ole uupunut.
4. Mutta se minulla on sinua vastaan, että olet hyljännyt ensimmäisen rakkautesi.
Jae 3 kertoo kuinka Efeson seurakunnan paimen oli ollut kärsivällinen ja uupumaton Jeesuksen nimen tähden. Miksi 4:ssä jakeessa Jeesus vielä lisää taakkaa ja syyttää häntä ensimmäisen rakkauden hylkäämisestä? Jeesus on todella armoton vaatimuksissaan! Eihän kukaan voi Hänen vaatimuksiaan täyttää! … Itse asiassa molemmat jakeet 3 ja 4 kertovat samasta asiasta: Ihminen itse ja hänen omat tekonsa olivat tulleet tärkeiksi. Silloin on mahdotonta nähdä ja kokea Jumalan hyvyyttä! Se on Jumalan äärettömän hyvyyden täydellistä halveksintaa ja myös täydellistä rakkaudettomuutta Häntä kohtaan. Kuinka kukaan voi rakastaa toista, jos samalla täydellisesti halveksii häntä? Rakkaus on ennenkaikkea toisen rajatonta arvostamista sellaisenaan.

Meidän tulisi lähtökohtaisesti arvostaa joka-ainoaa ihmistä hänen ulkonaisista ominaisuuksistaan tai seikoistaan huolimatta. Niin vaikuttaa Jumalan Henki. Jos joku tekee tarkoituksellisesti väärin, niin samalla “ruoskalla” on ruoskittava jokaista, asemasta riippumatta. Niin vaikuttaa Jumalan Henki. Mutta, vaikuttaako meissä todella Jumalan Henki? Ei vaikuta, jos emme ole Hänelle sijaa antanut. On todella kaikki syy antaa Hänelle sijaa.

Mitä siis on rakkaus? Koska Jumala on täydellinen ja ääretön ihanuus, niin kaiketi myös suhtaudut Häneen sen mukaisesti! Sen tähden esim. lasten pelastumisesta on mieletöntä puhuakaan, vaikka he ehdottomasti lähtökohtaisesti ovatkin Jumalan suojeluksessa. Me emme ikinä saa Jumalalta mitään todellista hyvää, ellemme suhtaudu siihen sen arvon mukaisesti. Esim. lastahan ei tällä tavalla ole lainkaan koeteltu. Sen tähden lapsi ei voi paljoakaan kokea Jumalan antamaa iloa.

Todellista Jumalan rakastamista on se, että ihminen todella haluaa ottaa Jumalan äärettömän ja täysin ilmaisen ilon vastaan. Jos esim. seurakunnan kokouksiin ei edes odoteta Jumalan tulemista, niin miten Hän voisi sinne tulla? Nytkin kirkoissa käy todella vähän väkeä. Keitä tuollaiset muotomenot yleensä voivat kiinnostaa? Siellähän jankutetaan samoja rukous- ja synnintunnustuskaavoja joka sunnuntai. Sitten vielä sanotaan täysin jumalattomille ihmisille: “Sinut on Jumalan lapseksi jo lapsena kastettu!”. Tämä hölmöläisyys se vain jatkuu ja jatkuu.

Nostaisin (ehdottomasti Jumalan tahdosta) kaiken kansan pilkan kohteeksi suoranaisen valtakunnan törkimyksen, kirjailija Jari Tervon. Hän esiintyy säännöllisesti Uutisvuoto-ohjelmassa. Minä en ikinä vastusta mitään aitoa ja oikeaa hauskan pitämistä. Siksi välillä katson tuota ohjelmaa (usein vain osittain). Tervohan on kyllä oikeasti hauskakin. Mutta, kun Jumalan näkökulmasta katsoo tuon törkimyksen esiintymistä, niin tuon törkimyksen esiintymisessä on seuravanlaisia ehdottomuuksia:
1. Hän on joka-ikisessä käänteessä valmis pilkkaamaan, halveksimaan ja täydellisesti mitätöimään äärettömän ja täydellisen hyvää Jumalaa. Ja millainen tuo törkimys itse sitten on? Siitä antaa kuvan kohta 2.
2. Hän on joka-ainoassa tilanteessa valmis lyömään, pilkkaamaan ja täydellisesti nolaamaan hyviä ja viisaita julkisuuden henkilöitä. Hän naurattaa ihmisiä pilkkaamalla säälimättä noita muutenkin täysin “verille hakattuja” henkilöitä. Kovin ovat siis tuon törkimyksen arvot heikoilla kantimilla!
3. Hän kerskailee viinan juonnilla ja tupakan poltolla. Siinä hänen ilon lähteensä. Eivätpä ole kovin hääppöistä tasoa!
4. Hän vielä arvelee olevansa viisas!
Kun tuon törkimyksen elämän arvot ovat tällaisella tasolla, niin lienee helppo arvata, miten tuollaiselle törkimykselle käy, kun se tilinteko kerran tulee. Tällaiset elämän perustukset kyllä tullaan täysin murskaamaan ja hävittämään ja ihmisestä itsestään tulee suuri pilkan ja naurun aihe.

Tähän sopii: Dan. 5:27. Sinut on vaa’alla punnittu ja köykäiseksi havaittu.